Album: Yцvieraat
kдtilц kehaisi ensisynnyttдjдд,
potra poikalapsi mдtkдhti maailmaan:
kiljuvat kuusi kiloa.
ja niin, niinpд niin,
ensi kerran niin pudottiin.
ja matkalla kehtoon
tai tuonen lehtoon,
miten vaan,
me puDotaan...
.tarhoihin, kouluihin ja virastokдytдviin.
poikapolo дidiltддn pyysi niin:
"emo, minut sддstд, pahasta pддstд!"
ja niinpд jo
toistamiseen pudottiin, oi!
дiti vapisevaa varsaansa
syleili,
tцytдisi lankulta tyhjyyteen, lauloi:
alassyцksy alkoi nyt,
siitд kukaan ei kiinni ota.
on hyvд haltijatar hyljдnnyt meidдt,
ja Luoja antanut pudota.
siis veli pysy vaiti vaan,
silmiin pimeyttдkin tuijota
kun kutsuu urheita uhrejaan
hдn joka antoi meidдn pudota.
meidдn on annettu pudota"
Luojan pikku piipertдjдt putoavat
syцden, juoden, itkien, iloiten
menevдt, lisддntyvдt,
tдyttдvдt taivaat ja maat.
kunnes joskus jokaista vuorollaan
tullaan kutsumaan:
unessa yцllд
tarkoin yksityiskohdin kerrotaan,
missд ja milloin kutakin odotetaan...
alassyцksy jatkuu nyt...
eikд tдhдn leikkiin lдhde kysyttynд keistд
kukaan,
omille harharetkilleen jokainen vain viskataan
mukaan...
ja jonain aamuna hдn pakkaa laukkunsa,
astuu autoonsa, ja ties minne ajaa...
.suuren metsдn taa, missд autio maa
kraatteria valtavaa ympдrцi. sen reunalla
hдn riisuu takkinsa, hдn riisuu paitansa,
housut, kengдt, hattunsakin nyt unohtaa,
sulkee silmдnsд ja luottaen onneensa
kuilun syvyyksiin hдn sukeltaa:
putoaa minuutin, putoaa toisenkin,
putoaa pumpuliin, ollen perillд kai.
silloin hдmдrдstд esiin hymyilevд hahmo
astuu, kysyy: "miltд tuntui?
ei hullumpaa, vai?"