minua häikäisee
vaikka yö on musta
vastaantulijoiden valot ja kuume
joka jäi sinusta
ei, en kaipaakaan
enää lohdutusta
silti jotain palavaa
esiin sait minusta
tie ei laske tunteja, ja mul on aikaa
jos mä koitan nukkua niin nousen ilmaan
minä ajoin koko yön ja mietin kuinka sinut kiinni saan
jäivät huulesi huulilleni tulikuumina polttamaan
voi olla etten koskaan tule sinua kiinni saamaan
mutta tuntuu kuin olisi minut päästetty nuoruuden lähteestä maistamaan
kasvos melkein näin
pimeissä ikkunoissa
mutta aina kun käännän pään
sinä oot jo poissa
aamu valkenee
ei jälkeäkään susta
ehkä koitan tavoittaa
vain pelkkää kangastusta
tie ei laske tunteja ja mulla on aikaa
jos mä koitan nukkua niin nousen ilmaan