Aamuyá¶ ja autiota,
ei ees tuulta Kauppatorilla.
Me ei tunnettu toisiamme, mikᤠsᤠoot,
taisit ajatella.
Suomenlinnan lautat ei liikkunu,
ei voitu paeta, piti erota.
Mᤠen tajunnu miksei me nukuttu siinᤠlaiturilla.
Katkennein siivin,
pois ká¤velin.
Katkennein siivin.
Jos saan olla sun lá¤hellá¤,
ei pimeys tunnu edes yá¶llá¤.
Jos saan olla sun lá¤hellá¤,
ei pimeys tunnu edes yá¶llá¤.
Vielᤠkortteli, tai pari yhdessá¤, tai pari yhdessá¤,
otin ká¤destá¤, mut sᤠirrotit,
ja se satutti.
Mietin mitᤠsanoa ja heti lá¶ytyi jumalauta,
mutta já¤tin sanomatta.
Katkennein siivin,
pois ká¤velin.
Katkennein siivin.
Jos saan olla sun lá¤hellá¤,
ei pimeys tunnu edes yá¶llá¤.
Jos saan olla sun lá¤hellá¤,
ei pimeys tunnu edes yá¶llá¤.
Mun on pakko lá¶ytá¤á¤ sut,
mun on pakko lá¶ytá¤á¤,
mun on pakko lá¶ytá¤á¤ sut,
mun on pakko lá¶ytá¤á¤.
Tulevan rakkaan, tarkemmat tuntomerkit
painakaa ne, mieleenne.
Jos saan olla sun lá¤hellá¤,
ei pimeys tunnu edes yá¶llá¤.
Jos saan olla sun lá¤hellá¤,
ei pimeys tunnu edes yá¶llá¤.
Mun on pakko lá¶ytá¤á¤ sut,
mun on pakko lá¶ytá¤á¤,
mun on pakko lá¶ytá¤á¤ sut, jostakin,
mun on pakko lá¶ytá¤á¤.
Mun on pakko lá¶ytá¤á¤ sut, jostakin,
mun on pakko lá¶ytá¤á¤.
Mun on pakko lá¶ytá¤á¤ sut, jostakin,
mun on pakko lá¶ytá¤á¤.