Из альбома: Kurimus
Aurinko matkaa länteen kultavaunuissaan
Taivaanranta hiljaa sammuu,
kuten liekki minussa
Olet saanut kaiken omistani loppumaan
Silti pian idästä jo saavut lisää vaatimaan
Voi kuinka minua rakastatkaan
En kasvojeni uurteilla jaksa kantaa enää pisaraakaan
On kasvojeni uurteilla surun levittämää piikkilankaa
Aamu lupaa pahaa, ilta vielä pahempaa
Jos enää vähintäkään pyydät,
ei jää jäljelle mitään
Olen vain nahkaa, luita joita kolottaa
Viiltäkö se veitsi paljon, millä minut palkitaan
Voi kuinka minua rakastatkaan
Ei kasvojeni uurteilla karehdi hymy edes vähäinenkään
Voi kasvojeni uurteilta lukea ihmishädän päiväkirjaa
En kasvojeni uurteilla jaksa kantaa enää pisaraakaan
On kasvojeni uurteilla surun levittämää piikkilankaa
Ei kasvojeni uurteilla karehdi hymy edes vähäinenkään
Voi kasvojeni uurteilta lukea ihmishädän päiväkirjaa