Из альбома: Kurimus

Aurinko matkaa länteen kultavaunuissaan
Taivaanranta hiljaa sammuu,
kuten liekki minussa

Olet saanut kaiken omistani loppumaan
Silti pian idästä jo saavut lisää vaatimaan
Voi kuinka minua rakastatkaan

En kasvojeni uurteilla jaksa kantaa enää pisaraakaan
On kasvojeni uurteilla surun levittämää piikkilankaa

Aamu lupaa pahaa, ilta vielä pahempaa
Jos enää vähintäkään pyydät,
ei jää jäljelle mitään
Olen vain nahkaa, luita joita kolottaa
Viiltäkö se veitsi paljon, millä minut palkitaan
Voi kuinka minua rakastatkaan

Ei kasvojeni uurteilla karehdi hymy edes vähäinenkään
Voi kasvojeni uurteilta lukea ihmishädän päiväkirjaa

En kasvojeni uurteilla jaksa kantaa enää pisaraakaan
On kasvojeni uurteilla surun levittämää piikkilankaa
Ei kasvojeni uurteilla karehdi hymy edes vähäinenkään
Voi kasvojeni uurteilta lukea ihmishädän päiväkirjaa

Комментарии