Risiini visiiri, mut sateenvarjo sulaa
Jätä kaikki et mitään ota mukaan
Aamulla huolitun mut nopeasti puolitun
Näist myrkytystiloista valinnu aina sen suositun
Vuosi ku kasikuus, «poks» sanoo lasiluu
Edessä lakana, takanapäin Hollywood
Silmistä syöpyneen, näytän sulle vyöhykkeen
Se helma syöpynee, ihon alle työntynee
Sydämet sulattaa, ku ammeeseen pulahtaa
Ei tätä maisemaa haukkuu voi rumakskaa
Pieniä sieviä sieniä pilvis katseli
Jäi hampaankoloon kapseli, pyöriny on akseli
Arpinen, oon vaan arkinen tarvike
Harvinainen ykssarvinen, joka hirttäyty sateenkaareen, olo
Skeptinen, neekeri neuroleptien
Tukki tekopyhien tekstien, hänet lensi selässäni saareen, Anders
Ja ihminen haihtuu, hammaslangaks laihtuu
Ku Kiovan torin kello ydintalviaikaan vaihtuu
Itse aiheutettu alzheimer, korteksi kapinaa
Arkhamin arkistoissa vaan historian sipsien rapinaa
Bitumissahan, itu ymmärryksen alalla
Tipu tip-laskeuman alla, mitä mä sanoin
Hiipuu hiipuu hivuuttaa, vitutuksen sivuuttaa
Ku sukupolven yli muisti kaiken tiivistää ja niputtaa
Ja paketoi ja oi ja voi, polonium sen kaiken vois
Puhtaaks pyyhkiä vois, pyllyn pyyhkiä vois
Pyllyn pyyhkiä vois… ja mä ne myrkytin
Ja mä ne myrkytin
On psilo siro lopusta hehkuu elämänilo
Kasvanu kieroon, vinoks, tarttunu kieleen kinos pinoks
Kaiken se puhdistaa, ei mitään tunnista
Sataa ennustukset taivaan takaa sulattaa tän tunnissa
Mykkänä kuin mana tyhjyys muuttumattomana
Nää korpit laulaa korkealla kadonnut on sana
Tääl kaikki on mennyttä kato galaksia revennyttä
Miten pulppuaa purppuraa, alleeli pakottaa muuttumaan
Täällä kaikkea tyrkytetty, mieli valmiiks myrkytetty
Ei kylkiluusta tehty, suusta sylki ehtyy
Meidän synnit pesty pois uudelleen alusta loit, valoa toit
Takas pimeään jos kadota vois, oloni mun polonium

Комментарии